Street-skeittaus

Street-skeittaus ei tarkoita vain sitä, että skeitataan kadulla. Se tarkoittaa tapaa katsoa kaupunkiympäristöä: reunakivet, portaat, penkit, kaiteet, kivitasot ja betoniset rakenteet muuttuvat mahdollisiksi spoteiksi. Sama taito, jolla tunnistaa hyvän spottin, kehittyy vähitellen samaa tahtia kuin itse skeittaaminenkin. Aloittelija näkee penkin, kokenut street-skeittaaja näkee kulman, alustan laadun, vauhdinoton pituuden ja sen mistä pois tullaan.

Nopea vastaus: Streetissä tärkeintä on laudan hallinta flätillä, hyvä poppi, sopivan kokoinen dekki ja renkaat, jotka eivät töki jokaiseen kiveen. Aloita matalista kurbeista, hyvästä flätistä ja pienistä gapeista ennen kuin mietit portaita tai handraileja. Niiden aika tulee, mutta perusten pitää olla ensin kunnossa.

Tästä oppaasta

• Mitä street-skeittaus on?
• Mikä on spotti?
• Kurbi streetissä
• Reili ja handrail
• Portaat ja gapit
• Millainen lauta toimii streetissä?
• Miten aloittaa street-skeittaus?
• Usein kysyttyä

Mitä street-skeittaus on?

Street-skeittaus on skeittausta kaupunkiympäristössä tai sitä jäljittelevillä elementeillä. Kadulla se tarkoittaa oikeita reunakiviä, kaiteita, portaikkoja ja aukioita. Skeittiparkissa street-osio sisältää vastaavia: kurbeja, reilejä, bänkkejä, portaita, ledgejä ja gapeja — kaikki siististi samassa paikassa ilman, että pitää etsiä tai saada lupa.

Streetissä temppu ei ole koskaan vain temppu — spotti on yhtä olennainen osa sitä. Kickflip flätillä on eri asia kuin kickflip pienen gapin yli. 50-50 matalalla parkki-kurbilla on eri asia kuin sama grindi alaspäin viettävällä handraililla. Ympäristö muuttaa kaiken: vauhdin, riskin, sen miltä temppu näyttää ja sen miltä se tuntuu. Tämä on suuri osa sitä, miksi street-skeittaus on niin laaja ja pitkäikäinen laji.

Laudan tuntuman kannalta streetissä korostuu erityisesti poppi — se kuinka hyvin dekki lähtee maasta. Renkaisiin ja alustan kovuuteen kannattaa kiinnittää huomiota, koska kaupunkiympäristöissä asfaltit, betonilaatastot ja kiviraidat vaihtelevat paljon. Liian pienet ja kovat renkaat tekevät karkealla alustalla ajamisesta hermostuttavaa, liian pehmeät taas hidastavat ja syövät poppia.

Mikä on spotti?

Spotti on skeittaukseen sopiva paikka, jota ei välttämättä ole rakennettu skeittausta varten. Se voi olla rappuset, kivipenkki, kaide, sileä aukio, katukantti tai pihan nurkkaus. Hyvä spotti ei aina näytä paljoa — tärkeintä on alustan laatu, vauhdinoton pituus, se miten elementtiin pääsee kiinni ja se miten siitä tulee pois.

Spottia lukiessa kannattaa kiinnittää huomiota muutamaan asiaan. Ensimmäiseksi alusta: onko flätti sileä vai halkeillut, onko se märkä, hiekoitettu tai muuten liukas? Toiseksi vauhdinotto: onko siihen tarpeeksi tilaa, vai pitääkö hypätä melkein heti lähtiessä? Kolmanneksi poistuminen: minne lauta menee jos temppu menee pieleen, onko alla vaarallista tai onko matkalla este? Hyvä skeittaaja käy nämä läpi automaattisesti ennen ensimmäistä yritystä.

Käytöstä kannattaa myös pitää huolta. Jos spotilla on paljon ihmisiä, lasia, autoja tai kyseessä on yksityinen piha, paikka ei välttämättä ole järkevä sillä hetkellä. Kaupunkiskeittaukseen kuuluu kyky lukea ympäristöä — ei vain elementtiä.

Kurbi streetissä

Kurbi on streetin peruspalikka. Se on reunus tai matala, usein betoninen tai metallilistalla varustettu elementti, jota pitkin voi liu'uttaa tai grindata. Kaduilla kurbi on yleensä katukantti tai istutuslaatikko. Parkissa se on usein suunniteltu elementti, jonka reuna on juuri sopiva grindeille. Ledge tarkoittaa käytännössä samaa asiaa — matala koroke jota pitkin liu'utaan — mutta sanalla viitataan yleensä graniittiseen tai betoniseen penkkiin tai tasoon ilman metallilistaa. Ledge on siis raaka materiaali, kurbi usein parkki-elementti. Käytännössä termejä käytetään ristiin, eikä erolla ole väliä kun oppii ajamaan.

Aloittelijalle matala kurbi on parempi ensimmäinen street-elementti kuin reili tai portaat. Kurbi on leveämpi, se antaa enemmän anteeksi ja siitä pääsee pois hallitusti kumpaankin suuntaan. Harjoittelussa kannattaa aloittaa pelkästä lähestymisestä ja ylös nousemisesta ennen kuin miettii liukuja. Kun vauhdinotto, ollie ja ajoitus tuntuvat tutuilta, ensimmäinen 50-50 grindi tai boardslide alkaa tuntua mahdolliselta eikä pelottavalta.

Slappy-kurbi tuo lisää mahdollisuuksia. Siihen noustaan ilman ollieta — oikealla vauhdilla ja kulmalla niin, että trukki osuu reunaan suoraan. Slappyssa tärkeintä on lähestymiskulma ja luottamus siihen, että lauta tarttuu. Se on hyvä tapa opetella grindejä, koska jokainen yritys ei ala suurella ponnistuksella — pienessäkin epäonnistumisessa lauta laskeutuu rauhallisemmin.

Reili ja handrail

Reili on metalliputki tai kaide. Flätreili on tasaisella oleva reili, handrail tarkoittaa yleensä alaspäin menevää kaidetta portaiden vieressä. Molemmissa idea on sama: lauta tai trukit liukuvat metallia pitkin. Tuntuma on kuitenkin hyvin erilainen kuin kurbissa — reili on kapeampi, liukkaampi ja vaatii tarkempaa painon hallintaa koko liukumatkan ajan.

Flätreili on oikea paikka aloittaa. Tasaisella olevassa reilissä ei ole pudotusta eikä ylimääräistä vauhtia, joten voit keskittyä siihen miten paino asettuu trukkiin ja miten lauta pysyy suorassa. Pyöreä putki on elävämpi kuin neliöputki — se tuntuu hieman heiluvammalta. Neliöputki lukittuu helpommin, mutta silläkin pitää pitää paino oikeassa kohdassa. Kun flätreili alkaa sujua, tuntuma siirtyy osittain myös muihin tilanteisiin.

Handrail on jo selvästi vaativampi elementti. Siinä yhdistyvät isompi vauhdinotto, alaspäin viettävä kaide, portaat ja se, että tilanteen voi korjata huomattavasti vähemmän kuin tasaisella. Jos handrail kiinnostaa, älä aloita siitä vain siksi että se näyttää videoissa siistiltä. Harjoittele ensin flätreileillä ja matalilla kurbilla niin pitkään, että liukuminen tuntuu luotettavalta. Sitten handrail on askel eikä hyppy tuntemattomaan.

Portaat ja gapit

Portaat ovat street-skeittauksen klassikko. Niissä hypätään alas tai yli — joko pelkällä olliella tai jonkin flippitrikon kanssa. Sama logiikka koskee gapeja: väliä tai pudotusta, jonka yli hypätään. Gap voi olla pieni nurmikaistale kahden betonilaatan välissä, bänkistä alemmalle tasolle tehty hyppy tai portaiden yli hyppääminen.

Portaat ja gapit opettavat sitoutumista. Kun olet ilmassa, ei enää voi korjata kaikkea. Siksi alastulon pitää olla kunnossa ennen kuin kasvattaa kokoa — tarvitset sen verran luottamusta omaan ollieen, että jalat pysyvät laudan päällä koko matkan. Aloita yhdestä tai kahdesta portaasta. Pienen setin toistaminen monta kertaa opettaa enemmän kuin kerran yritetty suuri setti, johon ei vielä ole valmiuksia.

Gapin koko ei kerro kaikkea. Tärkeämpiä kysymyksiä ovat: onko vauhdinotto sopiva, onko alastuloon tarpeeksi tilaa, ja onko alusta siellä sileä vai karkea? Pieneltä näyttävä gap epätasaisella asfaltilla voi olla vaikeampi kuin suurempi gap puhtaalla betonilla hyvällä laskeutumispaikalla.

Millainen lauta toimii streetissä?

Streetissä dekin leveys on usein 8.0"–8.5". Kapeampi dekki on kevyempi ja flippaantuu nopeammin, mikä sopii teknisiin temppuihin. Leveämpi tuntuu vakaammalta portaiden alastuloissa ja kurbeilla, kun paino pitää osua oikeaan kohtaan nopeasti. Oikea leveys riippuu kengänkoosta, omasta tyylistä ja siitä minkä tyyppistä streettia ajaa eniten. Tätä ei kannata liiaksi ylianalysoida — kokemuksen myötä tuntuma kehittyy.

Trukkien pitää sopia dekin leveyteen. Liian kapeat trukit tekevät laudasta epävakaan ja alastuloista arvaamattomia. Liian leveät voivat tuntua kömpelöiltä flippitrikkejä tehdessä. Jos trukkien valinta mietityttää, lue: Skeittilaudan trukit — miten valita oikeat?

Renkaissa street-skeittaaja valitsee usein kovat renkaat, koska ne tuntuvat nopeilta ja liukuvat hyvin sileällä betonilla. Tyypillinen alue on 99A–101A. Karkealla asfaltilla tai vanhoilla kiviraidoilla liian pieni ja kova rengas alkaa kuitenkin tökkiä ja täristä — silloin vähän isompi tai hieman pehmeämpi rengas voi pelastaa päivän. Katso myös: Mitkä skeittirenkaat valita?

Miten aloittaa street-skeittaus?

Street-skeittaus rakentuu kontrollista. Ei suurista temppuista — kontrollista. Lauta pitää tuntua tutulta eri alustoilla, vauhdinotto pitää olla hallinnassa ja alastulo pitää olla se mihin luotat. Kun nämä asiat alkavat rakentua, elementit kasvavat luonnostaan.

Käytännön aloitusjärjestys:

• Aja paljon flätillä, myös karkeilla ja epätasaisilla alustoilla — ei vain parkin sileällä betonilla.
• Harjoittele ollie rauhassa ennen kuin mietit gapeja tai portaita.
• Etsi matala kurbi ja opettele lähestyminen, ylös nouseminen ja hallittu poistuminen.
• Kun kurbi alkaa sujua, kokeile ensimmäistä 50-50 grindiä tai boardslidea.
• Pidä mukana skate tool — trukkien kireys vaikuttaa siihen miltä kaikki tuntuu eri alustoilla.

Streetissä pienet erot tuntuvat. Jos lauta on liian iso, renkaat väärät tai trukit oudot, opettelu tuntuu raskaammalta kuin sen tarvitsee. Jos mietit miten koota ensimmäinen setup, lue myös: Skeittilaudan rakentaminen — näin kokoat oman setin.

Usein kysyttyä

Voiko street-skeittausta opetella skeittiparkissa?

Kyllä, ja se on usein parempi aloituspaikka kuin oikea katu. Monessa parkissa on street-osio kurbeineen, reileineen ja portaineen. Parkissa alusta on yleensä sileä, elementit ovat turvallisesti sijoitettuja eikä autoista tai ihmisistä tarvitse huolehtia. Kun peruselementit alkavat sujua parkissa, kaupunkiskeittaus tuntuu paljon luontevammalta.

Mikä on paras ensimmäinen street-temppu?

Ollie on tärkein. Sen pitää olla kunnossa ennen kuin mikään muu oikeastaan onnistuu. Ollie opettaa popin ajoituksen, jalkojen liikkeen ja alastulon — kaikki, mitä tarvitaan myös portaissa ja gapeissa. Sen jälkeen moni opettelee 180-asteen käännöksiä, shove-ittejä ja ensimmäisiä grindiä matalalla kurbilla.

Tarvitseeko streettiin kovat renkaat?

Usein kyllä, mutta ei aina. Kovat renkaat ovat nopeita ja tarkkoja sileällä betonilla. Karkealla asfaltilla tai vanhoilla kiviraidoilla liian kova ja pieni rengas alkaa tökkiä ja väristä epämiellyttävästi — silloin vähän isompi tai pehmeämpi rengas toimii paremmin. Hyvä lähtökohta on noin 52–54 mm ja 99A–101A, ja siitä voi säätää sen mukaan missä enimmäkseen ajaa.

Onko handrail aloittelijalle huono idea?

Useimmiten kyllä. Handrail yhdistää useamman haastavan asian samaan aikaan — isomman vauhdinoton, pudotuksen ja kapean metalliputken. Ensin kannattaa opetella reileillä ja kurbeilla niin pitkään, että perusgrindit onnistuvat luotettavasti. Kun flätreili tuntuu tylsältä, handrail alkaa tuntua järkevältä haasteelta eikä kaatumisodotukselta.